perjantai 1. maaliskuuta 2013

we should be through but i throw myself at you

mun pää on kieroutunut
mä en halua itelleni hyvää
mä en halua nukkua hyvin, en syödä hyvin
rääkkään itteni äärirajoille asti ja saan siitä jotain sairasta tyydytystä
se on mulle oikein

mä en ansaitse mitään hyvää
mä en voi palkita itteäni mistään
mitä mä oon tehnyt oikein?
pilannut parisuhteen ja suurimman osan myös ystäväsuhteista
mulla on jäljellä kaksi

enemmälle ei välttämättä oo tarvettakaan
mä en jaksa enää esittää
mä osaan olla ihan kamala ihminen
kaks ihmistä hyväksyy sen
toinen siksi että en jaksanu esittää mitään muuta sillon kun me tutustuttiin
se ei oo koskaan nähny sitä mun "hyvän ihmisen naamiota"

ja tää toinen. tää toinen on mulle jotain niin tärkeetä ettei sanat riitä
me ollaan aina seisty toistemme rinnalla ja tiiän että niin on jatkossakin
kun sä luet tätä niin sä tiiät
oot mulle parasta ja oot aina ollu mun tuki ja turva
oot mun big sis from another mother
oot niin rakas. 




mulla on yks uusi ongelma
en voi kuunnella enää mitään musiikkia ilman että mun mieleen tulee se yksi
tätä se lauloi mulle puhelimessa 
tämä soi varmaan 50 kertaa putkeen ekan kerran kun olin niillä
kerran kuunneltiin tätä ja itkin sen kainaloon pms oireissani
tämä kuulemma kuvaa täysin sen elämää
tätä me laulettiin kerran keskellä yötä ja naurettiin ittemme kuoliaiks
tätäkin se lauloi mulle sanoja muunnellen
tän ja tän se on tehnyt 
ja tää on pahin. tän mä lauloin sille ja se äänitti sen 
mulla on vieläkin se tallella

miten mun pitäis pystyä jatkamaan mun elämää?
kertokaa joku jooko. 

2 kommenttia: